29.9.2010 - Koodinimi 'Irinan' seikkailut

Tänään oli tavallinen, luennoton mutta oikein aurinkoinen kevätpäivä täällä Chilessä. En aio yhtyä vaihtarikaveriini, joka sanoi, että tämä luennottomuus on "päivien hukkaamista" kun vain odottaa Temucossa kurssien alkamista. Viimeistään täällä Chilessä olen oppinut, ettei aina kannata keskittyä menemään jonnekin tai haluta kokea jotain. Välilä kannattaa vain keskittyä nauttimaan elämästä. Silloin päivät ovat rennompia, hauskempia, antoisampia ja tuntuvat paljon arvokkaammilta. Ei minulla tänäänkään ollut tylsää vaikken mitään kovin ihmeellistä tehnykään - nautin joka ikisestä hetkestä!

Lojuin sängyssä myöhään. Sen jälkeen suuntasin auringonpaisteessa kauppaan. Taputtelin koiraa lounaan valmistuessa. Lounastin. Juttelin skypessä äipän ja isän kanssa. Lähdin 'paikallisretkelle', jonka tavoitteena oli kuvata mahdollisimman paljon näitä paikallisia kukkivia puita ja pensaita, jotka ovat aivan uskomattomia! Kauniissa säässä oli hauskaa haahuilla hitaasti eteenpäin valokuvaillen asioita. Illastin ostarissa. Kävin käpälöimässä laukkuja Ripley'sillä. Käppäilin hämärtyvässä illassa kotiin. Loppuillasta lähdin kaverin pyynnöstä viinilasilliselle hänen kanssaan. Suunnittelimme tulevaisuuden retkiä. Paransimme maailmaa keskustelemalla. Nyt on jättehyvä fiilis! Hieno päivä, un dia buenoooo :)

Valmistelen tässä "kukkakollaasia" mutta se tuskin valmistuu vielä tänä iltana, sillä materiaalia on jonkin verran ja pari kaunotarta on vielä kuvaamattakin. Toi sydämmellinen kevätkukkaiskuva from Chile on kuitenkin esimakua! Sen sijaan muita tämän päivän hauskoja hetkiä aion jakaa teidän kanssanne teemalla 'elämän pienet ilot'.

Kuvassa komeilee Araucaria (Araucaria araucana, mikälisikäli joku on kiinnostunu tarkemmasta nimityksestä). Kyseessä on Chilen kansallispuu! Kuvassa näkyvä yksilökin on hyvin luultavasti ikivanha, koska tämä eriskummallisen näköinen puu kasvaa uskomattoman hitaasti. Tätä havupuuta kutsutaan välillä myös 'eläväksi fossiiliksi' koska laji eli jo samaan aikaan dinosaurusten kanssa. Näitä puita ei siis löydä ihan mistä tahansa vaan esimerkiksi tämä lajike on aivan spesiaali Chilessä (et siis löydä mistään muualta). Veikkaan, että on olemassa muutama laki, jotka uhkaa miljoonan peson sakoilla tai kymmenen vuoden vankilatuomiolla, mikäli tollasen esihistoriallisen puun menee ääliöimään kumoon? Miettikääpä kun auto lähtis käsistä ja törmäisit tommosen kumoon - siinä sit miettisit, että ajoin just 1000 vuotta maan tasalle, hmm...

Yllä on mahdollisimman perinteinen (Temucolainen?) chileläinen omakotitalo. Klikatkaa isommaksi ja bongatkaa seuraavat yksityiskohdat: Chilen lippu liehumassa, olemattoman pienelle pihallekin väkerretty puutarha (tässä tapauksessa puut ja pari puskaa), metalliaita ja -portti talon ympärillä, roskapussiteline tien vieressä sekä koira lymyämässä pihalla (portin tolpan vieressä, se vaalea olio).

Tässä vaiheessa ollaan jo Avenida Alemanialla. Tossa kyseisessä kohdassa on kyllä erilaista puuta ja pensasta niin paljon, ettei silmä jaksa enää erottaa niitä toisistaan. Ja kuten voitte huomata, musta on tullu jo niin hyvä paparazzi, että paparazzaan ittenikin kuvaan - aivan huomaamattani! Hahahhahahaa!!

Ylin on kuva Universidad Catolicasta. Kiva torni vai mitä? Keskimmäisen kuvan kadunnimi huvitti mua suuresti. Kuka muistaa mikä päivä toi oli? No se just! Onkohan meillä katua, jonka nimi ois 6. Joulukuuta? Tuskinpa! Vaikka ei sen puoleen, tuskin toi on käytännössä kovin toimiva nimi:
"Missä asut?" 
"Noh, 4 B 12 18 de Septiembre." 
"Niin mitähhh?????"
Saa varmaan tavuttaa kerran jos toisenkin.

Alin oli kiva ton tornilta näyttävän puunlatvan takia. Puu on ite asiassa Museo Regiónalin pihalla, jonne ajattelin mennä pian vierailemaan. Etualalla poseeraavat kaikki avenida alemanian pubi-baarit, joissa me vaihtarit aina luuhataan juomassa bisseä. Collectivokuskia siteeraten: "Tähän aikaan illasta kaikki kyytiin tulevat ulkomaalaiset menee Beermaniaan tai Boca de Lobosiin!". Mutiseppa siinä sitten, että nojoo niin mäkin heh heh heh...

Tässä vaiheessa päivää maha kurni ja menin syömään pebre completon eli hot dogin, joka on höystetty pebrellä. Tätä on tarjolla vain nyt, kun itsenäisyyspäivä on lähellä ja pitihän sitä saada maistaa. Doggi's:ssa sain myös päivän naurut. Siellä kysytään aina nimi tilauksen yhteydessä ja sitten kun ruoka on valmis niin ne huikkaa sua nimeltä. Noh, yleensä oon ollu "Dina" tai vaan "Tina". Tällä kertaa sain kuitenkin ihan uuden persoonallisuuden - piti hieman pidätellä naurua kun tarjoilija alko huudella "Irinaa". Tajusin kyllä heti, että toi on varmaan minä mutta - Irina? Uus koodinimi :D Yks kaveri, joka on nimeltään Sven sai tuolla kerran uuden nimen "Jack". Miten lähellä Sven ja Jack on toisiaan? Entä Tiina ja Irina?

Koska ilma oli kaunis ja olin lähellä calle Franciaa, päätin käydä tsekkaamassa ne hoodit, joissa vietin ihkaensimmäiset Chileviikkoni :) Nyt sain paparazzattua myös kuvan tosta mun "chileläisestä unelmatalosta" ja hyvältä se näytti vieläkin! Jotenkin toi epäsymmetrisyys ja modernius vaan vetoaa muhun... ahhhh!

Lisäksi kävin kurkkimassa, miltä kummitustalo näyttää näin keväällä! Joku varmaan muistaakin sen, ehkä? No anyway, siinä se nökötti vieläkin. Ei näyttänyt vihertävine ruusupensaineen aivan yhtä pelottavalta mutta en mä sinne suostuis edelleenkään astumaan, en sitten pikkuvarpaallanikaan!

BOOOOOOOOOOO!!! Ai mitä, eikö pelottanu?

Arvatkaa mikä toi rakennus on tuolla takana, josta noi valokeilat lähtee? Casino! Temucon casino! Ja mä olin siellä eilen kämppiksen kanssa snobbailemassa :D Tai ainaki itestä tuntu snobbailulta seisoa blackjack -pöydän vieressä kapea viinilasillinen pisco souria kätösissä. Ihan niinku tajuaisin siitä pelistä jotain! Kokemuksena se oli ihan hauskaa, mun ensimmäinen kertani kasinossa ja kämppis, joka käy tuolla useinkin, oli kuin kala vedessä, joten mikäs siinä. Käveltiin ympäriinsä, juotiin vähän ja pelattiin halpoja rahapelejä koneella. Voitettiin sen verran, että voitiin ostaa toiset drinkit ja sitten lähdetiin kotiin. Bakan! Kaikki oli kyllä NIIN kimaltavaa, loistelevaa, välkkyvää ja tyylikästä. Vähän niinku Las Vegasissa, siis siinä telkkusarjassa. En kehdannu kysyä kämppiseltä, että onkohan täällä yhtä hyvä kameravalvonta :D

Noi valokeilat on vaan niin hienot. Näet ne aina - ihan sama missä osassa Temucoa oot. Ekan kerran kun ne sinkoili menemään pilvien seassa niin piti hetken miettiä, että viraako päässä, saapuiko ufot Chileen vai onko tää joku JUTTU? 

Kuten huomaatte normaalistakin päivästä voi vääntää päiväkirjaan paljon asiaa ja kuvia. Enjoy!