sunnuntai 26. syyskuuta 2010

26.9.2010 - Funny things

Tiinan kielikoulu tarjoaa tänään seuraavan lauseen: Hoy tengo ganas de hacer nada = Tänään minua ei huvita tehdä mitään.

Oon siis ollut laiska, tylsä ja uninen koko päivän. Oon katsonut Suomen Dance-ohjelman viime viikon klipit kaikki (aivan loistavia, pari yllätti ihan tosissaan jättepositiivisesti!). Oon nassuttanut juustoa. Oon juonut kahvia. Mutta ennen kaikkea oon varonut tekemästä mitään järkevää. Ihanat sunnuntait!

Lisäksi kävelin tänään jälleen vanhaan kuoppaan. Jos jätetään metaforat sikseen niin tein siis puolivalmista kanakeittoa, josta tuli enemmänkin kanalientä. Miksi ihmeessä näissä pusseissa aina käsketään laittamaan litra vettä, jolloin lopputulos on kattilallinen maustettua vettä ja pohjalla killuu yksi herne ja kolme kappaletta riisinjyviä? Huvittavinta tässä on kuitenkin se, että oon tehny tän saman kämmäyksen vaikka kuinka monta kertaa :D Sen siitä saa kun alkaa kokkaamaan unihuuruissa ennen päivän ensimmäistä kahvia! Että niih!

Tää laiskuus ei oo silti kokonaan mun syytä vaan osan siitä voi vierittää vaikkapa harmaalle ja sateiselle säälle tai vaihtoehtoisesti kämpän kylmyydelle, joka on aina hyvä tekosyy kyhnöttää kolmen viltin alla nenää myöten. Koska mun täytyis tänään kuitenkin for real saada jotain aikaan (lukea sosiologiaa ja tehdä tutkimusmenetelmät I -verkkokurssia Suomen päähän) päätin noin 23 minuuttia sitten herättää itseni lopullisesti tästä sunnuntaiunesta.

Tässä eväät: Jazz, joka pelastaa sunnuntain kuin sunnuntain, ja hauskat kuvat.



Kun tota kuuntelee niin ei voi ottaa elämää liian vakavasti vaan tekee mieli hymyillä typerän onnellisesti ja jammailla eteenpäin! Loistokamaa siis. Kiitos, Tuomo Prättälä.

Tässä sitten sekalainen kuvasaldo. En tiedä onko näissä muiden mielestä mitään hauskaa, hellyttävää tai hienoa mutta toivotaan, että on.

ANDIT! Paluumatkalla, kun kurvasin Santiagon kautta grillibileiden merkeissä, pääsin viimeinkin tallentamaan nämä savusumussa möllöttävät vuoret, jotka ihan oikeasti tekevät vaikutuksen livenä aina kun niiden näkee pilkahtavan rakennusten seasta.

Eltsu tää on omistettu sulle ja sun ex-uralle biologina ;) Aina vain noi latinankieliset nimet tuo sut mieleen! Siinä siis sulle uusi kasvi vanhojen luetteloon! Hihaheh...

Äijä ei ainakaan yrittäny piilotella fanitustaan. Siitä en sitten tiedä ihaileeko setä Jennifer -nimistä vaimoaan, Jennifer Lopezin latinokurveja vaiko naapurintyttömäistä Jennifer Anistonia?

Tässä kuvassa ei itsessään ole sitten mitään hauskaa, mutta tuolla vasemmalla sivulla voitte nähdä mustan hahmon kaiteen vieressä. Kyseinen mummo seisoi kaiteen vieressä yksikseen ja huusi kokoajan vihaisena kovaan ääneen :D Parasta oli, että kun tunnin päästä kävelin uudelleen ohi tämä tarmokas (?) isoäiti purki vieläkin angstiaan merelle päin. Olis tehnyt mieli jäädä salakuuntelemaan, mikä mummun oli saanut noin kiukkuiseksi. Kuvan koirakaveria ei huuto paljon häirinnyt, mutta kultapieni, miksi sinun piti kiivetä kaikki nuo portaat tänne ylös nukkumaan?


Cerro Santa Lucian kyltissä sanotaan: "Pileta no apta para bañarse". Eli allas ei sovellu kylpemiseen. MIKSI ihan totta KUKAAN haluaisi kylpeä tuossa? :D Alla oleva kuva ehkä valaisee tätä mun ihmetystä vielä paremmin. Siinähän koitat kiskoa jotain käsipohjaa menemään ku (likaista) vettä on just ja just peittämään isovarpaan. Onnea yritykselle! Eiku sehän olikin kiellettyä...

Keskuspuiston koirilla oli herkkä hetki menossa! Uijui!

Lohikäärmeennahkapuu! Ai miten niin sellaisia ei oo olemassa, kato nyt...

Melko varmasti yks maailman onnistuneimmista turistikuvista! Olin ihan innoissani että hei nyt saan tosi kivan kuvan ja nauroin itekseni vaikka kuinka kauan kun totesin zoomanneeni itteni lähes kokonaan pois. Jatkoa näille "kokeilen jännittäviä tapoja asetella ihmishahmoa kuvissa"-tekeleille, joista yks esiintykin jo Viña del Mar -postauksessa.

Tää koissujäbä on selvästi sisäistäny faktan, että moottoripyörän avulla saa misuja.

Onks Luis Miguel kotona, mullois vähän asiaa? Ja toi koirankoppi oli siis vaan ihan randomisti kadulla yhden hissin vieressä. Luis Miguel, mokomakin roikale, ei kuitenkaan näyttäytynyt minään päivänä. Ehkä se oli lomalla, kun on talo noin tyhjänä?

Manu = iskä! Terveisiä Rapa Nui -museosta!

Viimeisenä mun hassu muikuiluilme Valparaison partyissä. Muistaakseni yks kaveri yritti tossa just näyttää mulle miten cuecaa tanssitaan - ja voitte nähdä kuinka oppimishaluinen mun ilme on :D Käytännön harjoituksissakin lähinnä nauroin kokoajan. Hauskaa se oli kuitenkin, varsinkin kun tällä kaverillakaan ei oo tapana ottaa itteensä liian vakavasti :)!

4 kommenttia:

  1. Olipas lepposaa mmusiikkia, indeed:) Ja ihania kuvia! (kuten btw myös ne graffitit mitä viimeks esittelit! ihan mielettömiä osa:) etenkin ihastuin tohon kuvaan andeista, ihanasti jotenkin sulautuu tonne taivaan väreihin koko vuoret, vaan valkeet lumihuiput ääriviivoillaa erottaa ne toisistaan. ja yllättäen taas yhestä jos toisestakin hauvelista kuva;) mut no worries, niitäkin on mukava katella, kuten suakin beib;)

    VastaaPoista
  2. No olipas ihana kommentti, kiitos beib itsellesi! Piristi kun täällä maanantaidepiksissä koitetaan opiskella Chilen maatalouden sosiologista historiaa :D

    VastaaPoista
  3. Tiina voin lohduttaa että mä tuskailen kans tutkimustoiminnan perusteet -kurssin kanssa täällä! Tosi hienoja noi kuvat siitä koirasta, joka nukkui rappusten päässä! :)

    VastaaPoista
  4. Hienoa että mun koirakuvillekin on yleisönsä ;) hahahaa! Oon lueskellut, että teillä menee pikku lammasvauvan kanssa oikein hyvin, tsemppiä! :)

    VastaaPoista