24.8.2010 - Osataan sitä täälläkin...

Nimittäin lakkoilla! Tällä hetkellä siis lomailen edelleen, koska oma "carrerani" eli oppiaineeni on lakossa :D Viime viikko oli kokonaan vapaata ja maanantaina olin kokouksessa, jossa opiskelijat äänestivät lakon jatkamisesta. Tuntui typerältä osallistua äänestykseen, kun on itse ollut koko maassa ruhtinaallisen yhden kuukauden! Nyt vuorossa on kaksipäiväinen kansallinen lakko, johon osallistuu suurin osa Chilen yliopistoista. Rahasta sitä täälläkin päin maailmaa tapellaan :D Tuttu juttu!

Sen jälkeen kun on seikkaillut espanjankielisessä dokumenttiviidakossa kuukauden, olin suorastaan riemukas päästessäni hoitamaan kotipuolen koulujuttuja SUOMEKSI. Kippis sille! Nyt on siis ensi kevään kurssijärjestelytkin kunnossa ja tuntuu hyvältä, että kotiin palatessa siellä odottaa jotain suunniteltua. Totuuden nimissä uskon jo nyt, että täältä palaaminen on aivan aluksi lähes yhtä hämmentävää ja hankalaa kuin oli tänne tuleminenkin. Lisäksi otin samalla yhden suuuuren askeleen "akateemisella urallani" ilmoittautumalla kandiryhmään... jäiks!

Mutta se suomalaisista jutuista... Totesin eilen, että syön ilmeisesti aivan liikaa empanadaksia :D Tiskin takana seisova nainen nimittäin tunnistaa minut ja oudon askenttini! Tällä kertaa hän kysyi tilaukseni jälkeen ystävällisesti, mistä päin maailmaa olenkaan kotoisin? Kämppikseni pidätteli nauruaan selkäni takana ja sanoi myöhemmin hihittäen, että kyllähän sä ulkomaalaiseksi syöt empanadaksia aika suurella ruokahalulla... :D Aikaisemmin asuintoverini ihmettelivät, miten paljon näin pieni nainen oikein syö. Toinen seikka joka hämmästyttää on se, kuinka paljon nukun. Oonkin saanu aamulaiskuuteni ansiosta lempinimen "sleeping beauty" :D

Oudosta aksentista puheen ollen eilen oli varmaan viides tai kuudes kerta täällä, kun colleton kuljettaja nappasi minut kyytiin ja kysyi noin minuutin jälkeen, mistä olen kotoisin. Jotenkin alkoi naurattaa, että onko se tosiaan NOIN näkyvää, etten ole täältä :D Joku sanoo, että sen huomaa aksentistani, toinen toteaa, että silmistäni. Ei chileläisillä kuulemma ole tällaisia silmiä. Toivon, että jälkimmäinen oli kohteliaisuus, haha. Eräs kaveri myös kutsui mua "blondiksi", mikä hämmästyttää hiukan kun on suomalaisena tottunut oikeasti todella vaaleahiuksisiin ihmisiin.

Onneksi jengi on kuitenkin suhtautunut lähinnä kiinnostuneesti suomalaisuuteeni. Perus kysymysrypäs on jo tullut tutuksi, joten vastauksetkin tulevat kuin apteekin hyllyltä niin sanotusti ;)

Vaikka olenkin mielestäni kotiutunut tänne hyvin niin lopuksi täytyy mainita yksi asia, johon en varmaan totu ikinä, for real! Täällä ei tunneta pullopanttia ollenkaan, näin ollen pullot ja tölkit ovat täällä yhtä arvotonta roskaa kuin kaikki muukin. Omaa luontoystävällistä sydäntäni särkee heittää kaiken maailman pullot ja kaljatölkit roskikseen muiden jätteiden sekaan. Niin ja siis juon täällä kyllä muutakin kuin kaljaa :D mutta kaikkein eniten rintaa raapii heittää metalliset tölkit menemään, kun ne voisi aivan yhtä hyvin kierrättää! Joten sen vuoksi tämä kaljatölkkiesimerkki - se kun on ainoa asia täällä, jota edes ostan tölkeissä. Sisäinen viherpipeltäjäni on jälleen herännyt talviuniltaan! Grrraurrr!

Loppukevennys: That's what I call suburb! Mistäköhän liukuhihnalta nämä kaikki mökit on tuotu tänne...

Lisäks tää graffiti on musta jotenki hauska :D Toi gorilla on vaan niin koviksen näkönen! Hymyilen aina kun katon sitä mennessäni ulos ja oon nimenny sen weed-gorillaksi, koska (en tiedä miksi) mulle tuli joskus ekana mieleen, että se pitelee hampputukkoja käsissään. Myöhemmin oon miettiny, että ihan normi nurmikkoruoho on ihan yhtä todennäkönen vaihtoehto :D Kai sitä aina ajattelee, että graffitien tekijät on jotain kriminaalisia ihmisiä muiltakin tavoiltaan. Annettakoon tää mulle anteeksi! Haha.

(ps. tiedättekö sen tunteen kun toistaa jonkun sanan liian monta kertaa peräkkäin ja se alkaa tuntua aivan typerältä? mulle kävi äsken niin ton 'gorillan' kans, piti hetken oiken miettiä, että kai se on oikea suomenkielinen sana??)