perjantai 13. elokuuta 2010

13.8.2010 - Goodbyes and sunsets in Chile

Tiistaina olin ensimmäisen kaverin läksiäisillanvietossa ja eilen oli vuorossa toiset. Ironisintahan tässä on se, että oon tuntenu nää tyypit ehkä sen 3 viikkoa kun oon ollu täällä ja nyt ne on sitten lähdössä itsekin vaihtoon omasta näkökulmastaan "maailman ääriin".

Eilisillan partyt oli keskustan lähellä olevassa paikassa x, josta mulla oli tiedossa ainoastaan koordinaatit :D En fiksuna tyttönä tajunnut kysyä ystävältäni J:ltä mikähän tämä kyseinen mesta on... Nice job! Kun saavuin omasta mielestäni kartan osoittamaan paikkaan, kadunkulmauksessa seisoikin 'Karaoke Bar Temuco' ja mä mietin ihmeissäni, että nyyyyt oon kyllä ihan väärässä paikassa... (Ja siis mun chileläinen sim-korttihan ystävällisesti lakkas toimimasta jokin aika sitten niin en voinut soittakaan kenellekään) Hetken siinä pyörittyäni totesin, että en kyllä kotiinkaan lähde joten reippaasti lampsin sisään baariin ja sieltähän se kaveri sitten löytyi! Pakko myöntää, että multa pääsi kyllä pieni sisäinen helpotuksen huokaus kun yksi tuttu naama pomppasi väkijoukosta pystyyn ja säntäsi halaamaan :) Tätä kamua tulee kyllä varmasti ikävä herran suunnatessa Eurooppaan pian! Loistotyyppi.

Eli nyt on sitten koettu karaoken taika Chilessä - eikä sitä voi verrata Suomeen ollenkaan! Jos jengi tanssii pöydillä karaoken tahtiin niin voidaan puhua hieman eri atmosfääristä :D Niinä hetkinä kun hypin kaverini kanssa käsikädessä väen keskellä laulaen karaoken mukana (enhän mä sanoja osannut kun ne biisit oli espanjaksi mutta lauloin silti!) tai tanssien Pisco sour- lasi kädessä jotain chileläistä ihme letkajenkkaa ympäri baaria, mietin vain, että KIITOS. Kertakaikkiaan mahtava tunnelma, loistava fiilis ja uusia tyyppejä seurana - Juuri tämän takia mä tänne maailman ääriin lähdin!

Niin ja jos joku luulee, että Aikuinen nainen on originaalisti suomalaisbiisi niin voitte nyt alkaa vuodattaa katkeria kyyneleitä :D Ei muuten ole! Täytyi siinä kyllä muutama hämmennyksen hetki kokea kun yhtäkkiä tajusin tunnistavani biisin ja aloin hyräillä mukana, että "sydänystäväksi aiiiikuisen naisenn.." kaverin kysyessä, mitä kummaa mä oikein mutisen.

Kuvia ei ole, mutta voin piristää teitä fotolla, jossa Panchitokin olisi kovasti portilla odottamassa, että pääsee laulamaan karaokea! <3


Tänään vietin tavallista vapaapäivää eli lojuin. Tällä hetkellä on ihan törkee True Blood-koukku päällä! Argh! Nam! Eiku argh! Illalla kuitenkin päätin, että hilaan pebani ulos kämpästä valloittamaan jotain uutta osaa Temucosta. Karttaa tsiigailtuani päätin suunnata tsekkaamaan Temucon vierestä virtaavan joen Río Cautínin, joka erottaa Temucon paikasta nimeltä Padre Las Casas.

Navigointi ei kuitenkaan ollut kovin helppoa siinä katusokkelossa, sillä tuolla puolen Temucoa sijaitsee kaupungin "vanha osa", jossa talot ovat välillä aikamoisia röttelöitä ja kujat pieniä. Koska meikäläisessä virtaa kuitenkin hieman isältä perittyä suunnistajan verta niin olin jääräpäinen ja päätin, että minähän en täältä kotiin käänny ennenkuin se vesiliru löytyy! Noh, löytyihän se... muttei ollutkaan mikään ihan pikku puro vaan lähinnä mittaluokkaa lapuanjoki potenssiin kolme :D Auringon laskiessa lehdettömän metsikön taa ja joen virratessa tuli hetkeksi kuitenkin sellainen olo kuin olisi ollut Suomessa. Toisaalta, kun kääntyi ympäri niin horisontista pystyi bongaamaan kolme lumihuippuista tulivuorta ja silloin Chile tuntui taas hyvinkin elävältä. Tämä maa on välillä niin kummallinen sekoitus tuttua ja tuntematonta, kotia ja eksotiikkaa. Me like!

Ei täällä siis joka puolella oo ihan yhtä modernia kuin missä mä asun. Varsinkin ton alemman kuvan talo oli aika älytön, koska toi turkoosi ulkoseinä näyttää ihan paperilla päällystetyltä?!? Siis Whaaat? Vaikka kuinka näyttäis silkkipaperilta niin kamoon!

Ylin: Padre Las Casas vilaukselta sillan toisella puolen. Alemmat: Río Cautín at sunset.

Siellä ne kyyhöttävät horisontissa upeina ja auringonlaskun värisinä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti