6.11.2010 - San Martín de los Andes, vihdoinkin!

Mä oon nykyään jotenkin niin surkea ajankäyttäjä täällä, että mennään jo epätodellisuuden rajoilla. Viikko sitten tultiin Argentiinasta ja vasta nyt saan aikaiseksi välittää reissuterveiset teillekin! Ja ite asiassa olis jo seuraavatkin reissukuvat torstailta vaatimassa matkapäivyriin pääsyä. Eilen meidän armas koordinaattorimme Monica järkkäsi meille Asado-illan eli grillattiin parillalla ja juotiin olutta (mä kokista, lääkekuuri). Paikalla edusti suurin osa meistä vaihtareista (jälleen tiimillä miljoona saksalaista ja minä, hmm...) sekä muutama chileläinen, jotka on olleet vaihdossa tai lähdössä vaihtoon. Lisäks paikalla oli yks saksalainen tyttö mutta mä en oiken saanu selvitettyä, mitä se siellä teki :D

Oli oikein mukava ilta, vaikka mun olo olikin toipilaana hieman vaisu. Ilmeisesti se huomattiin koska sain ärsyttävän monta "onko kaikki okei?" -kyselyä. Monyn lapsosetkin oli kotona, tosin sisällä talossa kun me hengattiin takapihalla. Siltikin pikkuprinsessa ehti esitellä meille pehmolelunsa ja huulikiiltonsa sekä hieman tyttöä vanhempi pikkupoika pukkas mulle hamsterinsa käteen, että paijaa Vohvelia! :D Hellyttäviä molemmat! Ja hamsteri myös.

Kun suurin osa porukasta oli jo lähteänyt väsyneinä kotiin, Mony ehdotti, että jäätäisiin katsomaan sen kanssa yks leffa. Poitsut oli jo nähneet sen mutta oli kuulemma niin hyvä, että mun ON PAKKO nähdä se ja hekin halus katsoa sen uudelleen. Ranskalainen leffa, espanjankieliset tekstit  mutta hyvin ymmärsin. Siksi lähinnä tuskastutti kun yks kaveri kokoajan selitti, mitä tapahtuu :D "Noniin shut up! Mä ymmärrän kyllä!" Bienvenue chez les Ch'tis eli espanjaksi Bienvenido al Pais de Locura oli kyllä loistava tai ainakin muhun kolahti. Eli jos tykkäätte hieman erilaisista, viihdyttävän tyhjänpäiväisistä leffoista - suosittelen! En tosin osaa sanoa toimiiko jotkut leffan ideoista (se hassu murre) muilla kielillä niin hyvin. Espanjaksi ainakin enemmän kuin loistavasti. Mutta NYT itse asiaan:

SAN MARTIN DE LOS ANDES, ARGENTIINA

Oltiin siis tuolla reissaamassa neitien kanssa ajanjakso 26.-30.Lokakuuta. Matka Temucosta kesti noin 7-8 tuntia josta osa meni rajalla häröilyyn passien ja pussien kanssa. Itse asiassa tää kaupunki on vain 45 kilometriä Chilen rajasta mutta sinne täytyi kiertää hieman "kauempaa" Argentiinan puolelta.

Tässä ollaan vielä Chilen puolella. Pidettiin stoppi pienessä kahvilassa ja maisemat tuon joen rannasta olivat u-pe-at! Muutenkin tuona matkapäivänä sää suosi meitä oikein kunnolla. Alempana minä paparazzailemassa joen rannassa. Ylemmässä Janni heiluttelee kiveltä kameralle.

Kaupunki oli aika pieni, ehkä noin 25.000 asukasta, ja turismin tärkeys näkyi aika selvästi. Hotelleja, hostelleja ja majataloja oli joka kadun kulmassa, joten majapaikkaa ei ainakaan olisi ollut vaikeaa löytää. Perus reppureissaajan/opiskelijan budjetille sopivia hostelleja ei sen sijaan mitenkään hurjasti ollut. Majoituttiin hostelliin nimeltä Babel, joka oli pienen kävelymatkan päässä keskustasta. Hinta oli semmoiset 6500 chilen pesoa (50 argentiinan pesoa) yöltä eli euronnettuna 9,5 egeä. Tämän pulitettuamme saimme yöpyä 8 hengen huoneessa (jossa tosin oltiin ainoat suurimman osan aikaa), nauttia aamupala ja käyttää hostellin kaikkia tiloja. Hintaansa nähden paikka oli todella kiva :) Kaikki tilat - niin keittiö, makkarit kuin kylppärikin - oli tosi siistejä ja kodikkaita. Tykkäsin!

Tulopäivänä sää oli mainio: lämmintä riitti mekkokeliin asti ja aurinko porotti! Siinä kelpasi tutustua pikku kaupunkiin ja biitsiin.

"Heitetään Tiina järveen aaaaaaaa!!" Ei onnistunut.

Titanic-poseeraus rannalla!

Seuraavana päivänä, kun kaikki oli tosiaan suljettuna sen väestönlaskennan takia, eikä sää ollut hullumpi niin tehtiin pieni patikointiretki rannalta kohti vuoria. Kaunista, niin kaunista! Annan kuvien puhua ;)

Musta koira kuvassa oli meidän pikku turistiopas. 

Alla "rakkauden puu", joka oli täynnä rakkaudentunnustuksia. Niinpä päätettiin Steffin kanssa antaa puullekin hiukan lempeä ja halattiin sitä!

Jos ihan totta puhutaan niin mua kyllä vähän jännitti poseerata noin törkeän pudotuksen reunalla! Näennäisesti oon tosi rento mutta kun vilkaisi alas niin nauru hyyty aika äkkiä :D Sääli, ettei noita korkeuseroja oikein mitenkään saa tallennettua valokuviin. 

Loput päivät menikin sitten ite kaupungissa, koska yrityksistä huolimatta ei päästy vierailemaan kansallispuistossa. Kiitos, myrskysää! Torstai ja perjantai kuluikin siis rennosti lomaillen: kahvittelua, jälkiruokia, herkkulounaita, shoppailua, ihmettelyä, hieman viiniä, leffoja ja korttipelejä hostellilla. Viihdyttiin!

Steffi kutittelee runoilijasedän viiksiä!

"Sonria estamos filmando" = Hymyile, olet videokuvassa (teksti pakastealtaan reunassa)

Perjantaina päätettiin käydä katsastamassa San Martinin yöelämää. Noh, löytyihän sitä vaikkei mitenkään kovin mittavasti ainakaan tähän aikaan vuodesta. Tultiin aamulla neljältä hostellille, nukuttiin tunti ja käveltiin bussille. 6.00 bussi kurvasi kohti Villaricaa, jonka kautta kotiuduttiin takaisin Temucoon noin yhden maissa lauantaina päivällä. Neideillä on nyt jälleen 90 päivää oleskelulupaa Chilessä ja meillä kaikilla yksi mukava reissukokemus lisää! Lopetellaan tähän "tyttöbändin promokuvaan" :D Blondi, blondimpi ja blondein - ja Argentiinalaispoikien huomio oli (valitettavasti) taattu! Toiv nautitte kuvavyöryistä! Chauu!