Tää viikko oli sellaistakin hullunmyllyä, että jäi koko blogi ihan käymättä! Maanantaina yöllä saavuttiin Temucoon, seuraavana yönä busseilin Santiagoon, jossa vietin viimeisen päiväni Chilessä ja keskiviikkoaamuna oli aika suunnata lentokentälle. Torstai-iltapäivällä mun tassut kosketti Suomen maanpintaa ensimmäistä kertaa yli puoleen vuoteen ja täällä sitä nyt ollaan... totuttelemassa lumeen, tuttuihin asioihin ja siihen, että yhtäkkiä kaikki puhuukin omaa äidinkieltä.
Ja kyllä, siihenkin pitää totutella. Menin ihan lukkoon kun Finnairin lennolle tepastellessa lentoemäntä tervehti suomeksi :D Hetken tuijotin ja sitten sanoin että 'hola'. Ja myöhemmin kun piti suomeksi tilata omenamehua ja kahvia niin tuntui kuin olisi pitänyt puhua vähintäänkin arabiaa tai latinaa. Niin kummalliselta se siis tuntui :) Ainoastaan kerran oon aloittanu puhumaan vanhemmilleni englanniksi, joten oon kuitenkin suht tyytyväinen suoritukseeni. Haha.
Tällä kertaa matka meni sujuvasti ilman minkäänlaisia kommelluksia eikä chileläisiä lentokenttävirkailijoita näyttänyt kiinnostavan tippaakaan vaikka mun matkalaukku olikin reippaasti ylipainoinen :D I love Chile!
Aion takautuvasti kuitenkin vähän kertoilla matkan loppuvaiheista ja tehdä pienen kartan, kun kerran oon taas oman koneeni ääressä. Eli ihan vielä en hiljene lopullisesti ;) Kuulemiin! Chau!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti