19.12.2010 - Zapallar

(Myöhäinen) Part II tohon mun pohjoisen reissuun. Sanotaan, että mulla oli vaan  tällä viikolla "hora chilena", chileläisittäin tää ei varmaan olis edes myöhässä vielä ;)

Tämäkin kuvapitoinen juttu tulee olemaan täynnä biitsiä ja merta. Zapallarissa ois ollut niiiin paljon nähtävää muuallakin, mutta olin siellä vain yhden päivän ja piti priorisoida. Joten ranta ja meren aallot tänne, hetinyt! Papudo oli kaunis, mutta (merkitsevä hiljaisuus) Zapallar!! Jälleen yksi erikoisimmista paikoista joita oon nähnyt. Meinaan, että ainakin rantakohteista. Pikkukaupunki ja merenranta on ympäröity hurjilla cerroilla ja tästä syystä paikassa vallitsee mikroilmasto. Oli siis ilmasto on ihan erilainen kuin naapurikaupungeissa johtuen siitä, että Zapallar on eristetty vuorien väliin. Tämän faktan kuulin iteasiassa alkuperäiseltä Zapallarilaiselta (mikä sana?!), opettajalta, joka tällä hetkellä tosin asuu Santiagossa. Ehdittiin jutella suhteellisen paljon kun Papudossa odoteltiin bussia sen 1h 15 min :D

Tie Papudosta Zapallariin oli aivan mahtava! Se kulki ylös-alas korkealla cerroilla ja vasemmalla puolella näkyi kokoajan pikkukyliä ja meri. Kun alettiin saapua Zapallariin niin korkeuseron huomasi vielä paremmin, koska ensimmäisillä vilkaisuilla merenranta oli yksi pieni läntti kaukana alhaalla. Ite asiassa koko kaupunki oli yhtä ylämäkeä (tai alamäkeä jos olit menossa rantaan), joten helteisenä päivänä siellä sai hyvin hien pintaan. Heh.

Näkymiä Zapallarin pääkadulta. Noi talot cerrojen rinteillä oli vaan ihan uskomattomia. Tuli mieleen sellaiset kakunkoristeet, jotka vaan tökätään kermavaahtoon ja sit jännitetään pysyykö ne siinä. Huh.

 Yks mun noloimmista ravintolakokemusista tapahtui Zapallarissa. Se oli niin kamalaa. Ei siis ite ravintola, joka oli varsin hieno paikka, vaan se, että mä ryömin sinne tapponälkäisenä viimeisillä voimillani ja tilasin ruokaa. Tyytyväisyys vaihtui aika äkkiä kauhuksi kun tajusin, etten oo tarkistanut ollenkaan paljonko käteistä mulla on. 8000 pesoa + hilut. Jolla Temucossa sais kolmen lajin illallisen viineineen mutta turistikohteessa, joka on eristäytynyt ja ravintolassa, joka on kenties koko kaupungin hienoin, mereneläviin erikoistunut ravintola... noh, noilla seteleillä lähinnä pyyhitään pöytiä. Luottokortteja ei tietenkään juuri tuossa ravintolassa hyväksytty. Niin, ja lähin automaatti oli pääkadulla eli siellä ylhäällä. Jes.

Ei siinä oikein (kalliista) ateriasta voinut nauttia :D Kun lasku vihdoin saapui aloin laskeskella pennosiani. 100 pesoa puuttui :D Jouduin kaivaamaan kaikki pienimmätkin kolikot mutta laskun hinta oli kasassa! Olin niin onnellinen ettei edes hävettänyt etten jättänyt tippiä. Huh. Tästä lähin tarkistan AINA että mulla on kukkarossa tarpeeksi käteistä jos hilaan itteni jonnekin syömään.

Epäonnisen lounaan jälkeen kävin noutamassa bussilipun itelleni, jotta tiedän kauanko haahuiluaikaa mulla on. Noh, sitä ei loppuviimein (valitettavasti) jäänyt kovin montaa tuntia. Niinpä vietin sen rannan ympäristössä valokuvaillen ja nautiskellen. Ja hyi että se merivesi oli kylmää :( Nyt siis kuvavyöry biitsiltä!

Aallot oli paljon voimakkaampia ja suurempia kuin Papudossa. Ne siis ylettyi yllättävän ylös, kuten tää pikkutsirbula sai huomata. Mäkin koin saman efektin märän takapuolen muodossa kävellessäni rannalla ja väistäessäni aaltoa siinä onnistumatta.

Turistikuva turisteista ottamassa turistikuvaa. Awesome! 

Biitseilyn jälkeen kävelin hetken matkaa ylläolevan kaltaista polkua, joka kiemurteli meren rannalla ties miten kauas. Harmitti, ettei ollut aikaa kävellä sitä kokonaan, koska maisemat ja meri olisivat varmasti olleet kauniita MUTTA kaikkea ei voi saada.

Merivesi oli Zapallarissa tosi turkoosia! Me likey!

Paluumatkalla mentiin Santiagoon eri reittiä kuin tullessa. Tie meni Cachaguaan asti meren rantaa pitkin, joten maisemat olivat aikasen nautittavia. Sisämaassa kuivat cerrot ja viiniviljelmät valloittivat taas näkymän.

Cachagua

Viiniviljelmiä Aconcagua Valleyssä.

Siinä teille hieman kuvitusta Zapallarista. Toivottavasti saitte edes jotain kuvaa. Nyt lähden raikkaaseen ilmaan parantelemaan kaverin läksiäisten aiheuttamaa jälkitilaa. Hahha. Ja joulusuunnitelmien eteenkin pitäis kai alkaa tehdä jotain. Hmm... mutta missä luuraa joulufiilis????