torstai 16. joulukuuta 2010

14.12.2010 - Papudo

Matkareitti: Santiago - La Ligua - Papudo - Zapallar - Santiago. Ja tosta nyt näkyy sekin missä muinaiset retkeilykohteeni Valparaiso ja Viña del Mar sijaitsee.
Aconcagua valley on Chilen viinikulttuurin päämaja ;) Lisäksi maisemat on huomattavasti erilaiset kuin täällä "järvi-Chilessä". Cerrot ei enää ole vihreän nurmen peitossa vaan joka paikkaa leimaa tietty kuivuus - ja sen keskellä viiniviljelmät. Erilaista mutta nätsyä myös!


kaktus!

Päällisin puolin Papudo on aika tavanomainen, vaatimaton pikkukaupunki - mutta se rantasektori! Rannan hiekka on kuin silkkiä, meri on niiin kaunis ja sitä ympäröi pitkä rantabulevardi palmuineen. Klisee? Sitäkin, mutta myös chileläistä kulttuuria, luontoa ja merenrantaelämää. Ja tässä osassa Chileä on vaan jotain tosi välimerellistä. Sen huomas jo La Liguassa, hetken tuntu kuin ois saapunut jonkin välimeren maan kaupunkiin. Toisaalta käy ihan järkeen, koska tässä osassa Chileä on välimeren ilmasto. Tosin Papudossa vallitsee myös hiekkamyrskyilmasto. Voi elämä sitä lentävän hiekan määrää. Kun olin sunnuntaiaamuna odotellut tunnin bussia siinä myräkässä niin mun tukassa oli pienen saharan verran hiekkamatskua...

Pakollinen turistipönötyskuva rantabulevardilla.
Pelikaani! Ne on vaan niin cooleja :D





Kuten näette, PAAAAALJON merta, palmuja ja sinistä taivasta. Ymmärrän täysin, miksi toi paikka on kesäisin täynnä chileläisiä lomalaisia ja turisteja. Nyt sai olla kyllä suht rauhassa sama minne meni. Huomasin, että Papudossa enemmänkin valmistauduttiin lomakauden alkamiseen koska tosi monessa paikassa oli meneillään remonttia. Eipä haittaa mua, relaamista tulinkin tonne hakemaan.

Ensimmäinen asia Papudoon saavuttuani oli etsiä hostelli. Central plazan ympärillä niitä oli useitakin, vaikka tossa kaupungissa onkin yleisempää vuokrata "cabaña" eli pieni mökki perheen kanssa. En nyt ihan niin isoegoiseksi viitsinyt alkaa, että osin vuokrannut kokonaisen mökin itelleni - mutta parinsängyn sentään valtasin kokonaan. Buahahhhaa... Hostelli oli tosi viihtyisä (toiv kuvasta näkee) ja mukavalla paikalla. Hinta ei sinänsä ollut paha, koska yks huone oli tarkoitettu kahdelle ihmiselle. Mutta yksin kun olin niin hieman kalliiltahan se mulle tuntui, kun oon tottunut yöpymään reissuillani pikkusummilla.


Kaupunkia ympäröi perinteinen chileläinen vuoristomaisema. Rantakallioita pitkin oli hyvä kävellä melken loputtomasti mutta kun "kyllästyin" biitseilyyn niin kipusin yhdelle tommoselle cerrolle. En nyt tiedä oliko sitä tarkotettu ihan joka meikäläiselle mutta mitäs jättivät portin auki :D Luulin olevani siellä ihan itekseni kunnes pääsin ylös ja kolme koiraa rynni mua vastaan talon pihasta. Hieman ehkä nolotti palloilla siinä kameran kanssa kun koissujen emäntä tuli keräämään ne takaisin sisälle...


Maisema ylhäältä cerrolta merelle päin. Huom. KAKTUS. 
Arvatkaa olinko myyty kun tää cockeri riensi häntä vispaten mua vastaan ja toi samalla lailla käpyjä ja oksia jalkojen juureen kuin oma perrita aikoinaan. Uijui <3 
Auringonlaskukuvia tottakai! Tosin kuten huomaatte niin värit oli aika laimeat :( Olin pettyny! Tunnelmallistahan se kyllä oli mutta silti Suomen auringonlaskut on värikkäämpiä. Hmph.
Ylhäällä oleva valopilkku ei ole ufo vaan kuu. Jos ette usko niin suurentakaa kuva, silloin se pääsee paremmin oikeuksiinsa!

Loppuviimein mulla ei hirveästi ole kerrottavaa Papudosta, enemmänkin kuvia vain. Lähinnä tein siellä kaikkea mahdollisimman rentouttavaa: makailin rantakallioilla, patikoin ympäriinsä, valokuvasin, kävin kahviloissa, kiertelin pikkukojuja ja, mikä parasta, söin ravintoloissa. Ravintolat oli suurin osa erikoistunut mereneläviin ja kalaruokiin. Hyviähän ne oli, mutta myös vähän tyyriitä. Lue: suhteellisen lähellä Suomen hintatasoa.




Ai niin, ja just oltiin ennen mun reissua ehditty kaverin kanssa ihailla, kuinka hyvin mun hiukset on tällä kertaa pysyneet tummina. Tsadaa! Kolme päivää pohjoisessa ja oon taas huomattavan paljon vaaleampitukkainen. Pitää varmaan vaan luovuttaa ja todeta, ettei Chilen aurinko salli mun pysyä brunettina kovin kauan :D

Loppuun jälleen "perinteinen" tassunjälki Tyynen meren rannalla. Ja se vesi on muuten just niin hyytävää, kun kaikki väittääkin. Hrrrr...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti