perjantai 2. syyskuuta 2011

2.9.2011 - Loppureissu!

Kuulostaa hirveän alentavalta mutta totuushan toi on :D Siis ei alentavuus vaan että tossa vaiheessa alkoi jo loppu häämöttää niin sanotusti. Muutenhan loppureissulla tapasin vielä yhden spesiaali-ihmisen ja vietin pari rentoa päivää Bremen-Berliini -akselilla. Lähinnä rentoilu rajoittui Bremenin päähän, Berliinissä alkoi jo olla vähän sellainen olo, että oli toinen jalka ovenraossa kotiin. Tunnelmaa lisäsi vielä ensimmäinen soitto (koko kolmeen viikkoon!) töistä sillä hetkellä kun vedin Bremenin hostellissa rinkan vetoketjua kiinni lähteäkseni juna-asemalle :D

Tässä tilanteessa en oikein tiennyt mitä ajatella kotiinpaluusta. Lähinnä kiinnosti nukkua ilman ylimääräisiä tuntemattomia kämppäkavereita ja aamuista check-out -painostavuutta. Unohdetaan se lähtötunnelma, joka on aina enemmän tai vähemmän inhottava vaikka huvittaisikin palata kotiin ja fiilistellään vielä Bremeniä, jonne siis palasin uudelleen. Ja edelleen tykkään siitä! Tälläkään kertaa ei tehty mitään "mitäsäootnytsiistehnyt" -kuulumisien vaihtamista, lötköpötköilyä ja syömistä kummempaa. Ai niin, ja tietty kaupunkikiertelyä. Mutta ah, kuinka rentoutunut olin. Lomaa parhaimmillaan. Kiitos myös seuran :)


Se ihana Schnoor, jossa mulla ei viimeksi ollut kameraa mukana. Ihana  pieni ja boheemi kaupunkialue kapeine kujineen ja nukkekotimaisine taloineen. Ja ah, miten romanttisia ravintoloita tuolla olisi...
Olutdrinkki :D Mielenkiintoinen kokemus, oli vain ihan pakko maistaa!
Haha -postikortti!

Tuon puun (jonka edessä joku turistimies sopivasti patsastelee, mur) takana oli pieni ravintola, jolla oli hellyttävät KAKSI pöytää ulkona :D
Ja pari kuvaa siltä yhdeltä illalta, jonka Berliinissä vietin :D Tai no, yksi ilta miinus aika jonka odotin ukkosmyrskyn laantumista hostellissa. Eli melko vähän, suorastaan hävettää sanoa että "kävi" muka Berliinissä! Kai sinne pitää toistekin mennä ihmettelemään kun ei tuossa ajassa saanut minkäänlaista kuvaa :)

Puita ei ole hakattu lenkkeilypolun tieltä - näin sen pitääkin mennä! Näyttää hauskalta :)

Berlin by night (siellä missä mun hostelli sattui sijaitsemaan)

Nyyhkis. Nyt kun arki on jo alkanut kiireisenä (vaihto-oppilaat! burnout! univaje! kieli-ei-enää-käänny-millekään-kielelle! ja huomenna jatkuu! ja sunnuntaina töitä! nukun koko ensi viikon!) on melkolailla haikeaa katsella näitä kuvia, koska tuntuu, että reissusta on jo noin kaksi vuotta. Se on niin hassua, miten reissussa muu maailma katoaa ja arjessa taas reissut muuttuvat päiväuniksi, jotka tuntuvat miltei epätodellisilta. Näin se kait vain menee. Fiilistelen vielä ainakin tämän viikon paria spesiaalijuttua reissun varrelta ;) Ihan vaikka vain sitten omaksi ilokseni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti